Beebaa Dabu Matthew 6
6
Di agoago o di hagamaamaa
“Goodou hudee hai hegau daumaha ngudu golomada. Maa goodou gaa hai beenei, gei goodou e deemee di kae godou hui mai baahi Tamana i di langi.* Matthew 23.5 Maa goe gaa wanga dau mee gi tangada hagaloale, hudee haga iloo ina be digau hai hegau ngudu golomada i lodo nia hale daumaha mo i hongo nia ala, bolo gi hagaamu ginaadou go nia daangada. Au e hagi adu gi goodou bolo digau beenei la guu lawa di kae nadau hui. Malaa, do madagoaa ma ga hagamaamaa tangada hagaloale, hagamaamaa ina gi di hai dela e de iloo tangada. Dau hagamaamaa la gi heia hagammuni. Tamana i di langi e iloo nia mee ala e hai hagammuni, ga dugu adu laa doo hui.
Di agoago di hai dalodalo
(Luke 11.2-4)
“Maa goe ga dalodalo, hudee hai be digau hai hegau ngudu golomada ala e hiihai e tuu aga, e dalodalo i lodo nia hale daumaha, be i nia buu nia ala, bolo gii mmada ginai digau dogologo. Gei au e hagi adu gi goodou di tonu, bolo digaula la guu lawa di kae nadau hui.* Luke 18.10-14 Do madagoaa ma ga dalodalo, hana gi lodo doo ruum, haidia di bontai, dalodalo ang gi do Damana i di gowaa de gidee, gei Mee e gidee au mee ala e hai modogoe, ga dugu adu laa doo hui. Maa goe ga dalodalo, hudee hai hegau i nia balu helekai e logo, be digau ala digi maalama, ala e hagamamaanadu bolo God ga hila anga laa gi ginaadou i nadau dalodalo lloowehaa.


Goodou hudee hai be digaula. Tamana i di langi gu iloo nia mee ala hagalee dohu i godou baahi i mua di godou tangi ang gi Mee. Malaa, e hai beenei go di godou hai e dalodalo ai:
‘Di madau Damana dela i di langi,
do ingoo gi dabuaahia,
10 do Heenua King gi gila mai,
do manawa gii gila i henuailala,
gii hai be doo hai i di langi.
11 Gaamai madau meegai gi humalia
mai gi gimaadou dangi nei.
12 Weedee madau ihala la gi daha,
gii hai be gimaadou ala e dumaalia gi nia hala
o digau ala ne hai mai gi gimaadou.
13 Hudee dugu anga gimaadou gi nia hagamada.
Dahia adu gimaadou gi daha mo nia huaidu.
[Idimaa, ni aau go do Heenua,
di mogobuna, mo di madamada,
gaa hana hua beelaa. Amen.’]
14 “Maa goodou ga dumaalia gi nia hala o digau ala ne hai adu gi goodou, Tamana di langi ga dumaalia labelaa adu gi goodou.* Mark 11.25-26 15 Maa goodou hagalee dumaalia ang gi digau ala i golo i nadau hai hala, gei Tamana hagalee dumaalia adu gi godou hai hala.
Di agoago o di hagaonge
16 “Di madagoaa e hagaonge ai goodou, hudee golomada lodo huaidu be digau hai hegau ngudu golomada ala e hai nia daangada gi iloo bolo ginaadou e hagaonge. Au e hagi adu gi goodou di tonu bolo digaula guu lawa di kae nadau hui. 17 Maa goe ga hagaonge, gaugaulia o golomada, dala ina do libogo, 18 gei nia daangada ga de iloo bolo goe e hagaonge, gei do Damana dela i di gowaa de gidee e iloo Ia. Tamana e iloo au hegau huogodoo hagammuni, ga dugu adu laa doo hui.
Nia maluagina di langi
(Luke 12.33-34)
19 “Hudee benabena ina godou maluagina henuailala ala e tomo, gei e gai go hingodo, gei digau gaiaa e loomoi e oho nia hale, e gaiaa.* James 5.2-3 20 Hagamahi benebene ina godou maluagina i di langi, di gowaa hagalee ngudu, hagalee gai go hingodo, gei digau gaiaa e deemee di oho nia hale, e gaiaa. 21 Idimaa, di gowaa dela iai o maluagina, deelaa di gowaa e haa manawa iei goe.
Di haga maalama tuaidina
(Luke 11.34-36)
22 “Nia golomada le e hai be di malama e haga maalama tuaidina. Maa o golomada le e humalia, gei do huaidina le e honu di maalama. 23 Gei o golomada ga hagalee humalia, gei do huaidina le e honu di bouli. Maa di maalama i oo lodo le e bouli, gei di maa e koia e bouli dongoeho!
God mo nia goloo henuailala
(Luke 16.13; 12.22-31)
24 “Tangada e mee di hai hege gi nia dagi dogolua ai. Mee ga de hiihai gi tagi e dahi, ga hiihai gi tagi dela i golo. Mee ga manawa dahi gi tangada e dahi, tangada dela i golo la ga haga balumee. Deenei laa, goodou e deemee di hai hegau gi God mo nia bahihadu.
25 “Deelaa laa, Au e hagi adu gi goodou gi hudee boo godou lodo gi nia meegai mo nia wai ang gi godou mouli, be goodou e gahu gi di aha. E hai behee: di mouli la hagalee koia e hagalabagau i nia meegai? Tuaidina la hagalee koia e hagalabagau i nia gahu? 26 Mmada gi nia manu mamaangi. Digaula hagalee dogi nadau lii, hagalee hadi nadau meegai, hagalee benebene nadau mee. Tamana di langi e benebene digaula. Malaa e hai behee: goodou hagalee koia e hagalabagau i nia manu? 27 Ma koai e mee di mouli waalooloo i dono de nnoomaalia?
28 “Goodou e aha ala e de nnoomaalia e hagamamaanadu nia gahu? Goodou mmada gi nia daladala lodo henua ala e tomo. Nia maa hagalee ngalua be e bida hai nadau gahu. 29 Au e hagi adu gi goodou bolo Solomon i dono madagoaa nogo maluagina ai, mee digi ulu ono gahu madamada be nia daladala aanei.* 1 Kings 10.4-7; 2 Kronikel 9.3-6 30 Ma go God dela e haga madamada nia geinga lodo henua dangi nei, gei daiaa nia maa gaa kili gi lodo di ahi. Malaa e hai behee: Mee hagalee ga haga gahu goodou hagahumalia i dana benebene nia mee aanei? Godou hagadonu le e lligi loo!
31 “Hudee de nnoomaalia be goodou ga gaamai godou meegai, godou wai, be godou gahu i hee. 32 Digau digi maalama e haa manawa, e halahala nia mee aanei huogodoo. Di godou Damana di langi e iloo Ia nia mee huogodoo ala e dee dohu i godou baahi. 33 Malaa, goodou halahala ina i mua Teenua King o God mo dono hiihai, gei nia mee huogodoo ala i golo, ga dugu adu gi goodou. 34 Deenei laa, goodou hudee manawa gee, hudee maanadu ina daiaa, idimaa, daiaa mo ono haingadaa. Nia laangi huogodoo mo nadau haingadaa.

*6.1: Matthew 23.5

*6.5: Luke 18.10-14

*6.14: Mark 11.25-26

*6.19: James 5.2-3

*6.29: 1 Kings 10.4-7; 2 Kronikel 9.3-6