4
Nia agoago
Malaa, ogu duaahina nei, au e hagalabagau huoloo goodou, gei au gu hidihidi huoloo i goodou! Goodou guu hai au gi tenetene, gei au e hagaamu huoloo goodou. Ogu ihoo hagaaloho, deelaa di godou hai e hagamau ai godou mouli i di godou buni anga gi Tagi.
Euodia mo Syntyche, goolua dumaalia, au e dangidangi adu gi hagadaubuni i gulu mehanga, gii hai be tagahaanau ni Tagi. Mo goe labelaa, go dogu ihoo hai hegau manawa dahi, au e hiihai bolo goe gi hagamaamaa ina nia ahina dogolua aanei, idimaa, meemaa nogo ngalua hagamahi madalia au, nogo hagadele di Longo Humalia, ginaadou mo Clement mo ogu ihoo gau ngalua huogodoo, aalaa nadau ingoo gu i lodo di beebaa a God, dela e hihi ginai nia ingoo o digau ala e hagamouli.
Goodou gi tenetene i nia madagoaa huogodoo i lodo di godou hagadaubuni ang gi Tagi. Au e helekai labelaa: goodou gi tenetene! Goodou manawa dumaalia ang gi digau huogodoo. Tagi la hoohoo ga hanimoi. Goodou hudee de nnoomaalia i dahi mee, tangi ang gi God i godou mee ala e hiihai ginai mo di danggee aga i lodo godou manawa, gei di aumaalia o God, dela koia e damanaiee e de modongoohia nia daangada, ga benebene humalia laa godou manawa mo godou maanadu i di godou buni anga gi Jesus Christ.
Ogu duaahina nei, deenei di hagaodi o agu helekai. Haga honu ina godou lodo gi nia mee ala e humalia ge iai ono hagaamu i golo, aalaa go nia mee ala e hai donu, hagalabagau, donu, madammaa, madamada, ge aamua. Goodou hai hegau gi godou mee ala ne kabe, gei ne kae i dogu baahi, mai i agu helekai mo agu mee ala e hai. Gei di God dela e gaamai gi gidaadou di aumaalia, ga madalia goodou.
Tanggee di wanga dehuia
10 Lodo dogu mouli hagadaubuni ang gi Tagi, gei au gu tenetene huoloo i goodou i dogu iloo bolo goodou gu iai di madagoaa humalia i muli di madagoaa looloo e haga modongoohia bolo goodou e hiihai e benebene au. Au hagalee helekai bolo goodou gu diiagi au, gei au e helekai bolo goodou nogo dei di godou madagoaa e mee di hagamaamaa au ai. 11 Au hagalee helekai beenei bolo au gu diiagi go goodou, idimaa, au e dohu hua gi nia mee ala i dogu baahi. 12 Au gu modongoohia di mouli dela e dee dohu, mo di madagoaa e logo agu mee. Au guu kabe di hagamaanadu hagammuni deenei, bolo au guu dohu i nia gowaa huogodoo, i nia madagoaa huogodoo, ma e aha maa au e maaluu be e hiigai, ma e aha maa au e hai mee gi nia mee e logo be e hogoohi. 13 Au e maaloo di duuli au gi dee tale gi nia haingadaa huogodoo, mai di mogobuna a Christ dela ne gaamai gi di au.
14 Malaa, e humalia huoloo go goodou ne hagamaamaa au i lodo ogu haingadaa. 15 Goodou digau Philippi gu iloo bolo godou nohongo dabu hua nogo hagamaamaa au i dogu hagatanga i Macedonia, i taamada di hagadele di Longo Humalia. Goodou hua nogo hagamaamaa au, gu hai mee ngaadahi gi di haadanga lamalia mo di haadanga balua.* 2 Corinthians 11.9 16 Hunu madagoaa, au nogo i Thessalonica, gei goodou gu hagamaamaa mai au i agu mee nogo hiihai ginai.* Nnegau 17.1 17 Hagalee go dogu hiihai hua gi godou wanga dehuia, au e hiihai e mmada gi godou maluagina gi tomo aga. 18 Malaa, deenei di beebaa hagadootonu o godou mee huogodoo nogo hagamaamaa au, guu dohu huoloo di godou hagamaamaa, ma gu i golo huogodoo go agu mee ala e hiihai ginai au, i muli Epaphroditus ne gaamai godou wanga dehuia huogodoo. Di wanga dehuia deenei e hai be tigidaumaha dela e kala ang gi God, e hiihai ge tenetene ginai.* Exodus 29.18 19 Malaa, dogu God ga gowadu godou mee huogodoo ala e hiihai ginai, mai nia maluagina madamada dee odi o Jesus Christ. 20 Di madamada ang gi tadau God, go tadau Damana, dolomeenei gaa hana hua beelaa. Amen.
Tagaaloho haga muliagina
21 Di madau hagaaloho ang gi nia daangada a God huogodoo, aalaa go nia dama a Jesus Christ. Tadau duaahina aanei e madalia au i ginei, e gowadu labelaa nadau hagaaloho gi goodou. 22 Nia dama a God huogodoo aanei i ginei, gei e donu go digau di hale o Caesar, e gowadu labelaa nadau hagaaloho.
23 Tumaalia o tadau Dagi go Jesus Christ gi madalia goodou.

*4.15: 2 Corinthians 11.9

*4.16: Nnegau 17.1

*4.18: Exodus 29.18