1 Au e hiihai bolo goodou gi dumaalia mai gi di au, maa au e leelee be tangada dadaulia. 2 Au e dubua adu gi goodou e hai gadoo be God dela e dubua adu gi goodou. Goodou e hai gadoo be tama ahina madammaa dela ne hagababa ang gi taane hai lodo hua e dahi, deelaa go Christ. 3 Au e lliga bolo godou hagamaanadu gi dee hai hala hua, gaa kili gi daha godou haa manawa madammaa i Christ, gadoo be Eve dela ne halahalau go di kabemee tilikai o di gihaa.* Genesis 3.1-5,13 4 Idimaa, goodou e dumaalia hua ang gi tei dangada dela ma ga hanadu gi godou baahi, e agoago adu tuai Jesus i daha mo di mau mee dela guu lawa di agoago adu gi goodou. Goodou guu kae tuai hagataalunga mo tuai longo humalia ala e hai gee huoloo mo di Hagataalunga mo di Longo Humalia ala ne kae go goodou i mau baahi!

5 Au digi maanadu loo bolo au i bahi i lala digau ala e hai bolo ginaadou digau agoago hagau aamua. 6 Holongo au tangada e dee dohu i di helekai, gei hagalee bolo au e de kabemee. Gimaua gu haga modongoohia adu gi goodou nia mee aanei, i lodo nia madagoaa huogodoo i nia ala huogodoo.

7 Au gu agoago adu de huia gi goodou di Longo Humalia a God. Au guu dugu au gi lala belee hagalaamua goodou. Ma e hala go dagu hai beenei? 8 I dogu ngalua i godou baahi, gei nia nohongo dabu ala i golo e hui au. E ala be au e gaiaa mai nia bahihadu digaula, e hagamaamaa goodou. 9 Gei dogu noho i godou baahi, gei au digi haga daadaamee ina goodou i nia teenedi belee hai ai dagu hagamaamaa. Aalaa hua go tadau duaahina ala ne loomoi i Macedonia ne gaamai nia mee huogodoo ala e manawa ginai au. I lodo hua nia madagoaa ala guu too gi daha, gei au digi hai goodou gi lodo daamaha. Dangi nei gaa hana, au hagalee hai goodou gii lodo daamaha!* Philippians 4.15-18 10 Mai i di tonu o Christ dela i ogu lodo, au e hagababa adu gi goodou bolo deai tangada i lodo tenua go Achaia e mee di dugu dogu hagaamu deenei ai. 11 E hai behee? Au e helekai beenei, idimaa au hagalee e aloho i goodou? God e iloo bolo au e aloho i goodou! 12 Agu hegau aanei e hai, aalaa go agu mee e hai gi muli bolo “digau agoago hagau” ala i golo gi deemee di hagaamu ginaadou ge e hai hua bolo nadau hegau le e hai gadoo be mau hegau. 13 Digau aanei la hagalee digau agoago hagau e donu, digau agoago hagau hua dilikai e bida haga kila aga ginaadou gii hai be digau agoago hagau ni Christ. 14 Gei hagalee di mee e haga goboina deenei, idimaa, Setan e mee hua di bida haga gila aga ia gii hai be tangada di langi o di maalama. 15 Deenei laa, e hagalee haga goboina maa ana gau hai hegau gaa bida haga kila aga ginaadou gii hai be digau ala e hai hegau gi di tonu. Gei di hagaodi ginaadou e kae nadau hui gii tau ang gi nadau hegau.

16 Au e helekai adu labelaa gi goodou bolo goodou hudee hai bolo au e dadaulia. Maa goodou gaa dugu au bolo au e dadaulia gei goodou gi benebene ina hua au gi godou baahi be di godou benebene tangada dadaulia, gii iai dagu mee dulii e haga hagaamu ko au. 17 Agu helekai aanei e helehelekai iei au, la hagalee go nnelekai a God bolo gi helekai ai. I dogu helekai hagaamu, au e leelee be tangada dadaulia. 18 Idimaa e dogologo ala e bida haga hagaamu ginaadou i nia ala o henuailala, gei au hogi e hagaamu be digaula. 19 Goodou e iloo nia mee, gei goodou e dugu anga goodou gi digau dadaulia! 20 Goodou e manawa hagakono labelaa gi digau ala e hai goodou be nia hege, gei e hiihai e hai nadau huaidu adu gi goodou, e kae godou goloo, be e haga balumee goodou, be e paapaa godou gauwae. 21 Au e langaadia di hai bolo gimaua ne deemee di hai nia maa!

Maa iai tangada e bida hagaamu ia i di mee, gei au e hagaamu au labelaa! Au e helekai gadoo be tangada dadaulia. 22 Malaa e hai behee? Digaula la digau Hebrew? Gei au hogi tangada Hebrew. Digaula la digau Israel? Gei au hogi tangada Israel. Digaula la digau ni di madawaawa Abraham? Au hogi tangada ni di madawaawa Abraham. 23 Digaula la nia hege ni Christ? Au e helekai be tangada hagawelewele, gei au di hege koia e humalia i digaula, idimaa, au gu ngalua damana i digaula. Au gu lawalawa haga logo i digaula, guu logo ogu holongo ne hagamamaawa, guu logo dogu dadaaligi hagahuaidu i digaula, hoohoo bolo gaa made.* Nnegau 16.23 24 Nnolongo e lima gei digau o Jew ne haga mamaawa au haga motolu maa hiwa.* Deuteronomy 25.3 25 Nnolongo e dolu, gei digau o Rome ne haga mamaawa au, tolongo e dahi gei au ne dilidili gi nia hadu. Nnolongo e dolu, gei au gu abulu i hongo nia wagabaalii. Tolongo e dahi, gei au nogo wanuwanu i di moana i di boo e dahi ge dahi aa.* Nnegau 16.22; 14.19 26 Au guu tale gi nia haingadaa e logo i lodo dogu heehee i lodo nia monowai, i baahi digau gaiaa, i baahi ogu gau o Jew, mo i baahi digau tuadimee. Au guu tale gi nia haingadaa i lodo nia gowaa huogodoo i lodo nia waahale, lodo henua, lodo di moana, mo i baahi ogu ihoo hai gee.* Nnegau 9.23; 14.15 27 Ogu ngalua llauehe ge haingadaa i golo, nnolongo e logo gei au ne haga aala i di boo, gu hiigai, gu hieinu, agu meegai ai, dogu gowaa e moe iei au ai, ge ogu goloo ai. 28 Gei i daha mo nia mee aanei ala e tale mai gi di au, i nia laangi huogodoo gei au guu lodo daamaha i dogu mamaanadu i nia nohongo dabu huogodoo. 29 Maa iai tangada e bagege, gei au hogi e lodo bagege. Maa iai tangada e doo gi lodo di hala, gei au e manawa gee gi mee.

30 Maa au belee hagaamu au gi dahi mee, gei au ga hagaamu hua au i nia mee ala e haga modongoohia aga dogu bagege. 31 God, Tamana o tadau Dagi go Jesus Christ, gi hagaamu ina dono ingoo gaa hana hua beelaa, go Mee dela e iloo Ia bolo au hagalee kai tilikai. 32 Dogu noho i Damascus, gei di gobinaa o di king go Aretas gu hagaloohi nia bontai huogodoo o di waahale deelaa belee kumi au.* Nnegau 9.23-25 33 Gei au gu haga hege ia i lodo di gada laa lodo di bongoo di abaaba, guu lele hagammuni i di king.