1 Dimaadua ga helekai, “Au ga hagau mai dagu madangi maaloo gi Babylon mo ono daangada. 2 Au ga hagau agu gau mai i daha e haga huaidu Babylon, gadoo be di madangi ma ga ili gi daha nia geinga maangoo. Di madagoaa di laangi deelaa ma ga dau mai, digaula ga heebagi i nia baahi huogodoo, gaa hai tenua deelaa gii hai di anggowaa. 3 Goodou hudee dumaalia gi digaula e puu nadau maalei, be e ulu nadau gahu dauwa. Goodou daaligidia nia dama daane digaula! Goodou hagammaa ina gi daha di llongo dauwa hagatau! 4 Digaula ga lauwa gaa mmade i hongo nia ala o di nadau waahale. 5 Au go Dimaadua, go di God di Gowaa Aamua, hagalee e kili gi daha Israel mo Judah, ma e aha maa meemaa guu hai di huaidu mai gi di Au, dela go di God Dabu o Israel. 6 Llele gi daha mo Babylon! Goodou llele halahala godou mouli! Goodou hudee heia gi daaligi i di huaidu o Babylon. Dolomeenei gei Au gaa tala di hui gi ono hangaahai, ga hagaduadua gi tau anga. 7 Babylon la guu hai gadoo be di ibu goolo i dogu lima, dela e haga libaliba henuailala hagatau. Nia henua gu inu di waini deenei, gei gu boiboi.* Hagagida 17.2-4; 18.3 8 Babylon gu limalima hua dono kumi, gu mooho! Goodou tangitangi gi mee! Halahala ina nia wanii ala e hagahili ono gowaa ne moholehole, holongo gei mee gaa hili. 9 Digau mai i daha ala nogo noho i golo ga helekai, ‘Gimaadou gu hagamada belee hagamaamaa Babylon, gei gu deai di madagoaa ai. Gidaadou ga hagatanga gaa hula gi tadau henua donu. Dimaadua gu hagaduadua Babylon gi ono mahi hagatau, gu hagammaa gi daha hagatau.’ ”* Hagagida 18.5

10 Dimaadua gu helekai, “Agu daangada, goodou wwolowwolo boloo, ‘Dimaadua gu hagamodongoohia aga madau donu. Gidaadou gaa hula, ga hagi anga gi digau Jerusalem di mee a Dimaadua, go tadau God dela ne hai.’ ”

11 Dimaadua gu haga ngalua aga nia king o Media, idimaa go Mee e hiihai e hagammaa gi daha Babylonia. Deenei di hai dela e tala di hui di haga mooho o dana Hale Daumaha.

Nia dagi o nia buini dauwa ga hagadaba, “Goodou olohia godou daalo! Hagatogomaalia ina godou mee abaaba! 12 Heia di hagailoo e daamada tauwa gi nia abaaba o Babylon. Hagamaaloo ina aga digau ala e hagaloohi, hagaloohia gi humalia nia gowaa huogodoo! Haganoho ina gi humalia digau dauwa ala e pala hagammuni e kana nia hagadaumee!”

Dimaadua gu hagagila dana mee ne helekai ai bolo gaa hai gi digau Babylon. 13 Tenua deelaa le e logo ono monowai mo nia goloo hagalabagau, gei dono madagoaa gu hagaodi, dono uga mouli la guu tuu guu modu.* Hagagida 17.1 14 Dimaadua di Gowaa Aamua, gu hagababa i dono mouli deeodi bolo Ia ga laha mai ana daangada dogologowaahee belee dauwa gi Babylonia, digaula e logo gadoo be nia lamu ‘locust’, digaula ga wwolowwolo i di nadau aali.

20 Dimaadua ga helekai, “Babylonia, koe go dagu haamaa, agu goloo dauwa. Au ne hai hegau goe belee oho nia waahale mono henua, 21 nia hoodo mo digau ala e llele nia maa, nia waga heebagi hongo henua mo digau ala e dele nia maa, 22 nia daane mono ahina, digau lligi mo digau mmaadua, nia dama daane mono dama ahina, 23 digau hagaloohi siibi mo nadau siibi huogodoo, digau dogi hadagee mo nadau hoodo haga maluu gelegele, nia dagi mo nadau gau aamua huogodoo.”

24 Dimaadua ga helekai, “Goodou gaa mmada gi dagu hai dela e hui gi Babylonia mo ana daangada huogodoo i nadau huaidu huogodoo ala ne hai gi Jerusalem. 25 Babylonia, goe e hai gadoo be di gonduu dela e oho henuailala hagatau, gei Au go Dimaadua go do hagadaumee. Au gaa kumi goe, gaa wanga gi lodo di gelegele, gaa hai goe gii hai nia lehu. 26 Deai dahi hadu i nia hadu o oo hale ala ne mooho e mee di hagaduu labelaa ai. Goe gaa hai di anggowaa gaa hana hua beelaa. Au go Dimaadua ne helekai.

27 “Heia di hagailoo e daamada tauwa! Ili hia di buu gi longono nia henua huogodoo! Hagatogomaalia ina nia henua e dauwa gi Babylonia! Hagailoo ina gi nia henua o Ararat, Minni, mo Ashkenaz gi heebagi anga. Goodou hilihilia di tagi gii hana i mua di llongo dauwa. Goodou gaamai godou hoodo gii hai be di llongo lamu ‘locust’. 28 Goodou hagatogomaalia ina nia henua huogodoo gi heebagi gi Babylonia. Hagailoo ina gi nia king o Media mo nadau dagi mo nadau gau aamua, mo nia llongo dauwa o nia henua huogodoo ala e dagi go digaula. 29 Henuailala gu ngalungalua ge gu bolebole, idimaa Dimaadua gu hagagila dana mee ne haganoho e hai Babylonia gii hai di anga henua, tangada e noho i golo ai. 30 Digau dauwa o Babylonia gu hagalawa di nadau hai heebagi, gu noho hua i lodo di nadau abaaba dauwa. Digaula gu mmaadagu huoloo, gu paagege be nia ahina. Nia bontai di abaaba o di waahale la gu mooho gi lala, gei nia hale la gu ulaula. 31 Digau kae hegau, tei gii hana e haga iloo gi di king o Babylonia bolo dana waahale la gu mooho mai i nia baahi huogodoo. 32 Nia hagadaumee guu kumi di monowai, gu lloomoi laa hongo, guu dudu nia gowaa dauwa. Digau dauwa guu boo nadau lodo i di nadau mmaadagu. 33 Digi duai, gei nia hagadaumee ga daaligi digaula, ga dagadagahi digaula gadoo be nia golee i hongo di gowaa dagadagahi ‘wheat’. Au go Dimaadua di Gowaa Aamua, go di God o Israel ne helekai.”

34 Di king o Babylonia gu tuu lua Jerusalem guu gai. Mee guu dui gi lala di waahale gadoo be di loaabi hadu, guu holo di maa gadoo be di manu gai dangada. Mee guu kae ana mee ala ne hiihai ginai, gaa kili gi daha nia mee ala ne dubu i golo. 35 Digau Zion gi helekai, “Babylonia gi kae ina di hagaduadua o taaligi dangada a mee dela ne hai mai gi gidaadou!” Digau Jerusalem gi helekai, “Babylonia gii dau ang gi di hagaduadua a mee dela ne hai mai gi gidaadou!”

36 Gei Dimaadua ga helekai gi digau Jerusalem, “Au ga hegeege godou donu, gaa hai godou hagadaumee gii hui nadau mee ala ne hai adu gi goodou. Au ga hagabagu nia monowai o Babylonia, gaa hai nia monowai digaula gi maangoo. 37 Tenua deelaa ga hagabae goloo hale mooho, ga noho ai nia manu lodo henua, gaa hai di gowaa mmada ginai hagahomouli, tangada e mee di noho labelaa i golo ai, digau huogodoo ala gaa mmada gi di maa le e mmaadagu huoloo. 38 Digau o Babylonia gu wwolowwolo gadoo be nia laion, gei e nguunguu gadoo be nia dama laion lligi. 39 E hai behee, digaula e hagagailaa? Au gaa hai dagu hagamiami gi digaula, gaa hai digaula gi libaliba gi tenetene digaula, gei digaula gaa kii ga hagalee e aala aga. 40 Au gaa lahi digaula ga daaligi gadoo be nia dama siibi, nia kuudi, mono siibi daane. Au go Dimaadua ne helekai.”

41 Dimaadua ga helekai i Babylon, “Di waahale dela e hagahagaamu go henuailala hagatau guu kumu! Gu mmaadagu huoloo go digau Babylon i mua nia henua huogodoo! 42 Di moana guu gaga aga gi hongo Babylon, guu gahu tenua gi nia beau. 43 Nia waahale guu hai di gowaa e mmaadagu ai, gei guu hai be di anggowaa ono wai ai, tangada e mee di noho i golo ai, be e taele laalaa. 44 Au ga hagaduadua Bel go di balu god o Babylonia, gaa hai a mee gi huge aga nia goloo ne gaiaa. Nia henua ga hagalee e dadaumaha labelaa gi mee.

“Nia abaaba o Babylon gu mooho gi lala. 45 Digau Israel, goodou llele gi daha mo di gowaa deelaa! Llele gi daha mo dogu hagawelewele damana gi mouli goodou. 46 Goodou hudee lodo paagege be e mmaadagu i nia longo ala e longo ai goodou. I lodo nia ngadau huogodoo, gei nia longo e kila aga bolo taaligi dangada e hai i lodo tenua deelaa, be go nia king e heheebagi i nadau mehanga. 47 Di madagoaa ga dau mai, gei Au ga hagaduadua nia balu ieidu o digau o Babylonia gei tenua hagatau deelaa ga haga langaadia, gei ono daangada ga daaligi gi daha. 48 Nia mee huogodoo i henuailala mo i di langi ga wwolowwolo tenetene huoloo i di madagoaa Babylonia ma gaa kumu go digau ala ga lloomoi i baahi ngeia belee oho di maa.* Hagagida 18.20 49 Babylonia dela ne hidi ai di mmade gi digau o henuailala hagatau, gei dolomeenei gei Babylonia gaa doo gi lala, idimaa dono daaligi digau Israel dogologowaahee. Au go Dimaadua ne helekai.”* Hagagida 18.24

50 Dimaadua ga helekai gi ana daangada ala i Babylonia, “Goodou gu dagaloaha gi daha mo di made! Deenei laa, hula! Hudee duai! Ma e aha maa goodou e mogowaa loo i di godou henua donu, goodou gi maanadu ina Au, go Dimaadua, mo Jerusalem. 51 Goodou e helekai boloo, ‘Gimaadou gu langaadia gei guu tee, di madau hagamaamaa ai, idimaa digau tuadimee guu kae nia gowaa dabu ala i lodo di Hale Daumaha.’ 52 Deenei laa, di madagoaa ga dau mai, gei Au ga hagaduadua nia ada balu ieidu huogodoo o Babylonia, gei ogo nia lee mmae o digau ala ne lauwa ga longono gi nua i nia gowaa huogodoo i lodo tenua deelaa. 53 Ma e aha maa Babylonia guu mee di gaga gi nua gi di langi, ga haga duu aga dana abaaba dauwa i golo, gei Au ga hagau agu daangada gi ohaa ina di maa. Au go Dimaadua ne helekai.”

54 Dimaadua ga helekai, “Hagalongo gi nia lee dangada e tangitangi i Babylonia, e tangi i di mooho dela gu i lodo tenua. 55 Au gaa oho Babylonia, gaa hai a mee gii noho deemuu. Di llongo dauwa ga ulu mai gi lodo gadoo be nia beau, gei e heebagi mo di hagalongoaa loo gi nua. 56 Digaula ne lloomoi belee oho Babylonia, ono gau dauwa guu kumu, nadau maalei gu mooho. Au go di God dela e hagaduadua di huaidu, gei Au ga hagaduadua Babylonia gi tau anga gi ana hangaahai. 57 Au ga haga libaliba nia dagi aamua, digau kabemee, nia dagi mo digau dauwa. Digaula gaa kii ga hagalee loo e aala aga labelaa. Au go di King dela ne helekai, dogu ingoo go Yihowah, di Gowaa Aamua. 58 Nia abaaba mau dangihi o Babylon ga meheu gi lala gi hongo di gelegele. Ono abaaba ala e duuduu i nua guu dudu gii wwele. Nia moomee o nia henua gu ono hadinga ai. Nadau moomee llauehe ala nogo hai la ga hagalee. Au go Dimaadua ne helekai.”

59 Tangada hagamaamaa di King Zedekiah, dela go Seraiah, tama daane ni Neriah, dela dono damana madua go Mahseiah. I lodo di haa ngadau o Zedekiah nogo king i Judah, Seraiah gaa hana gi Babylonia madalia a mee, gei au gaa wanga gi mee agu helekai. 60 Au gaa hihi gi lodo di beebaa di hai o di mooho dela gaa dau gi Babylonia, mo nia mee huogodoo i Babylonia. 61 Au ga helekai gi Seraiah, “Do madagoaa ma gaa dau i Babylonia, gei goe daulia gi nua gi nia daangada nia mee huogodoo ala guu lawa di hihi gi kinei. 62 Nomuli, gei goe gi dalodalo boloo, ‘Meenei Dimaadua, Goe gu helekai bolo Goe gaa oho di gowaa deenei, gi deai di mee mouli e mee di noho i golo ai, de hilihili be tangada be di manu, gei di maa gaa hai hua di anggowaa gaa hana hua beelaa.’ 63 Seraiah, do madagoaa dela guu lawa ai di dau di beebaa deenei gi nia daangada, gei goe gi noodia di beebaa deenei gi di gili di hadugalaa, hudua gi lodo di Monowai Euphrates,* Hagagida 18.21 64 mo di helekai, ‘Deenei di hai dela gaa hai gi Babylonia: mee ga abulu gi lala ga hagalee e manawa aga labelaa, idimaa go di hagaduadua dela ga dugu mai go Dimaadua gi hongo digaula.’ ”

Nnelekai Jeremiah guu odi i kinei.