38
Di magi o King Hezekiah mo dono maaloo aga
(2 Kings 20.1-11; 2 Kronikel 32.24-26)
Hoohoo gi di madagoaa deenei, King Hezekiah guu magi hoohoo hua bolo gaa made. Soukohp Isaiah, tama daane Amoz, guu hana belee mmada a mee, ga helekai gi mee, “Dimaadua e helekai adu bolo goe gi hagatogomaalia ina nia mee huogodoo, idimaa, doo magi la hagalee hili. Hagatogomaalia ina goe gaa made.”
Hezekiah ga huli adu gi di abaaba ga dalodalo, “Dimaadua, Goe e langahia bolo au nogo hai hegau adu gi di Goe i di manawa dahi mo di tonu, ge hagamahi i nia madagoaa huogodoo e hagagila aga do manawa.” Gei mee ga daamada ga dangidangihia.
Dimaadua ga helekai gi Isaiah gii hana gi muli gi Hezekiah, gi helekai gi mee, “Ko Au go Yihowah, di God o do damana madua David, Au gu longono au dalodalo gu gidee oo dangi. Au ga dumaalia adu nia ngadau e madangaholu maa lima gi mada waalooloo do mouli. Au gaa daa goe mo di waahale deenei gi daha mo di king aamua o Assyria, ga benebene hagahumalia gi muli di waahale.”
Isaiah ga helekai, “Dimaadua ga gowadu gi di goe di hagamodongoohia e hagadootonu bolo Mee ga daahi dana hagababa. I hongo di gaagenge dela ne hai go King Ahaz, Dimaadua gaa hai di malu gii hana gi muli nia habodo e madangaholu.” Gei e donu, di malu gu menege gi muli nia habodo e madangaholu.
I muli hua Hezekiah ne hili dono magi, mee gaa hihi dana daahili hagaamu deenei:
10 Au gu hagamaanadu bolo i di madagoaa maaloo o dogu mouli,
gei au guu hana gi di henua o digau mmade.
Hagalee loo e mouli dogu mouli.
11 Au e hagamaanadu bolo i lodo tenua o digau mouli,
au ga deemee labelaa di mmada gi Dimaadua go Yihowah,
be dahi dangada dela e mouli.
12 Dogu mouli guu tuu gi daha gu hagalawa,
gadoo be di hale laa dela e dugu gi lala,
gadoo be di gahu dela e tuu mai di masiini llanga gahu.
Au gu hagamaanadu bolo God gu hagalawa dogu mouli.
13 I di boo hagatau gei au gu dangidangi mo ogu mmae,
gadoo be di laion dela e hadihadi ogu iwi.
Au gu hagamaanadu bolo God gu hagalawa dogu mouli.
14 Dogu lee gu maeha gei gu bagege,
gei au gu nguunguu be di mwuroi.
Ogu golomada gu maanu di mmada gi di langi.
Meenei Tagi, haga dagaloaha ina au
gi daha mo nia haingadaa huogodoo aanei.
15 Gei au belee helekai bolo aha?
Dimaadua ne hai di mee deenei.
Au e manawa gee, ge deemee di kii.
 
16 Meenei Tagi, au ga mouli adu gi di Goe hua modo Gooe.
Hagahili ina au, heia au gi mouli.
17 Dogu manawa gee gaa huli gaa hai di aumaalia.
Goe gu haga dagaloaha dogu mouli gi daha mo nia haingadaa,
Goe gu dumaalia gi ogu huaidu huogodoo.
18 Tangada i lodo tenua o digau mmade e mee di hagaamu Goe ai.
Digau mmade e deemee di hagadonu do manawa dahi.
19 Ma go digau mouli ala e hagaamu Goe,
be dagu hagaamu Goe dolomeenei.
Nia damana e hagi anga gi nadau dama i dau hai dela e manawa dahi.
20 Dimaadua, Goe gu hagahili au.
Gimaadou ga daahili i nia ‘harp’ e hagaamu Goe.
Daahili hagaamu i lodo dau Hale Daumaha
i di waalooloo o madau mouli.
21 Isaiah ne hagi anga gi di king gi dugua di walee ne hai gi nia huwa ‘fig’ gi hongo dono magi buu, geia gaa hili. 22 King Hezekiah ga heeu, “Di hagamodongoohia aha e hagadootonu bolo au gaa mee di hana gi di Hale Daumaha Dimaadua?”