Paipel LUKAS 23
23
Ra etekinala Jesus mwen Pilatus
23.1-5
(Mat 27.1-2,11-14; Mark 15.1-5; Joh 18.28-38)
Mürin unusen ewe mwichen aramas a ütä o ra etekinala Jesus mwen Pilatus. Ikenan ra popuetä le atipisi Jesus o üra, “Äm aia küna ei mwän pwe a emweningaua aramasen fanüach. A üreniir pwe resap takises ngeni Sisar, a pwal apasa pwe püsin i Kraist ewe king.” Pilatus a aisini Jesus, “Ifa usun, en nöün chon Juta we king?” Jesus a pölüeni, “Ewer, usun om apasa.” Mürin Pilatus a üreni ekewe souasor mi lap me ewe mwicheichen aramas, “Üsap küna och tipis ren ei mwän.” Nge ir ra chök alapala ar kapasen tipitipmwäl ngeni, “A afitikokoi ekewe aramas ren an afalafal lon unusen Jutea, a popuetä seni lon Kalilea o otourato ikei.”
Jesus a ü mwen Herotes
23.6-12
Iwe, lupwen Pilatus a rong ekei kapas, a ais, “Ifa usun, ei mwän eman re Kalilea?” Nge lupwen a rongorong, pwe Jesus seni ewe fanü Herotes a nemeni, a tinala Jesus ren Herotes, pun Herotes a pwal nom lon Jerusalem lon ei fansoun. Iwe, lupwen Herotes a küna Jesus a fokun pwapwa, pun a fen mochen küna lon fansoun langatam. Pokiten mine a fen rong usun, a apilükülük ngeni an epwe küna och asisil Jesus epwe föri. Iei mine Herotes a aisini Jesus chomong kapas ais, nge Jesus esap pölüeni och. 10 Iwe, ekewe souasor mi lap me ekewe Sensen Allük ra ü ikenan o ra fokun achocho le atipisi. 11 Nge Herotes me nöün kewe sounfiu ra urumwotei o turunufasei Jesus. Mürin ar aüföüfa ngeni echö üf mi fokun ling, Herotes a tinsefäliela ren Pilatus. 12 Lon chök ewe ränin Herotes me Pilatus ra pwipwifengen, nge me mwan ra oputafengeniir.
A pwüngüla pwe Jesus epwe mäla
23.13-25
(Mat 27.15-26; Mark 15.6-15; Joh 18.39–19.16)
13 Mürin Pilatus a körifengeni ekewe souasor mi lap, ekewe sounemenem me ekewe aramas 14 o a üreniir, “Ämi oua apasa lupwen oua emwenato ei mwän rei pwe a emweningauei ekewe aramas. Iei üa atittina me mwemi, nge üsap küna och tipisin ei mwän ren mine oua atipisi won. 15 Pwal Herotes esap küna och tipis ren, iei mine a tinsefälieto rech. Me rei, esap wor och mine ei mwän a föri an epwe tipisin mäla. 16 Iei mine üpwe wichi o amusala.” 17 [Iteiten ier, lupwen a tori ewe mongön Pasofer, Pilatus a soun amusa eman chon fötek.] 18 Iwe, ewe mwichen aramas a köpökütä, “Kopwe amäloi ewe aramas, nge kopwe amusa ngenikem Parapas.” 19 (Parapas a fen nom lon imwen fötek pokiten an afisätä eu fitikoko lon ewe telinimw, pwal fän iten an niela aramas.) 20 Pilatus a fokun mochen angasala Jesus, iei mine a kapassefäl ngeni ewe mwichen aramas. 21 Nge ir ra chök kökkö ngeni, “Kopwe iräpengesi, kopwe iräpengesi!” 22 Iwe, Pilatus a kapas ngeniir fän aülüngatin, “Pwota? Meni sokun tipis a föri? Üsap küna ren ei aramas och tipis an epwe ina popun pwe epwe mäla. Iei mine üpwe chök wichi o amusala.” 23 Nge ekewe aramas ra chök sopwela le kökkö fän leüömong o tüngormau pwe epwe iräpenges. Feilfeil a pwönüetä mine ra eäni kökkö. 24 Iei mine Pilatus a apwüngala, pwe epwe fis ngeni Jesus mine ra tüngor. 25 A amusala ewe mwän mi nom lon imwen fötek pokiten an afisätä fitikoko me niela aramas, i ätewe ra tüngor an epwe musala. Nge a mwüt ngeniir Jesus pwe repwe föri ngeni mine ra mochen.
Jesus a iräpenges
23.26-43
(Mat 27.32-44; Mark 15.21-32; Joh 19.17-27)
26 Iwe, lupwen än ekewe sounfiu etekinala Jesus won ewe al, ra churi eman mwän seni Kirene, itan Simon, a feito seni lemäl, pwe epwe tolong lon ewe telinimw. Ekewe sounfiu ra turufi Simon o ekietä ewe iräpenges won afaran pwe epwe mwärela mürin Jesus. 27 Eu mwichen aramas mi chomong ra tapwela mürin. Iwe, a wor ekoch fefin me leir mi ngüngüres o kechüeiti Jesus. 28 Nge Jesus a sap ngeniir o üreniir, “Ämi fin Jerusalem! Ousap kechüeitiei, nge oupwe püsin kechüeitikemi me nöümi kana. 29 Pun repwe war ekewe rän, lupwen aramas repwe apasa, ‘Feiöchün ekewe fefin mi rit, ekewe fefin resap nöünöü, pwal ekewe resap oupwu semirit.’ 30 Mürin repwe kapas ngeni ekewe chuk, ‘Oupwe turutiu wom,’ repwe pwal kapas ngeni ekewe chukutekison, ‘Oupwe pwölükeemila.’ Os 10.8; Pwär 6.16 31 Pun are ekei sokun mettoch repwe fis lupwen ewe irä a manau, met epwe fis lupwen a pwasala?” 32 Ra pwal etekinala ruoman mwän mi föföringau pwe repwe ninnila fiti Jesus.
33 Iwe, lupwen ar tori ewe leni a iteni Poisökün Mökür, ra iräpengesi Jesus ikenan fiti ekewe ruoman chon föföringau, eman a nom lepelifichin, nge eman a nom lepelimöngun. 34 Iwe, Jesus a apasa, “Semei, kopwe amuserela, pun resap silei mine ra föri.” Ra üttüt won üfan kana o ra ngeni eman me eman met üttian. Kölf 22.18 35 Iwe, ekewe aramas ra ütä ikenan o kakatol, nge ekewe sounemenemen chon Juta ra turunufasei Jesus o apasa, “A amanaua ekoch, epwe püsin amanaua are i Kraist, ewe Kot a filätä.” Kölf 22.7 36 Ekewe sounfiu ra pwal turunufasei Jesus. Ra feito ren o ekiekin aünü ngeni wain mi mwäl. Kölf 69.21 37 Ra apasa, “Are en nöün ekewe chon Juta king, kopwe püsin amanauok!” 38 Asen möküren Jesus a mak ekei kapas, “Iei i ewe kingen chon Juta.”
39 Iwe, eman lein ekewe chon föföringau mi iräpenges ikenan a turunufasei Jesus o üreni, “Ifa usun, sap en Kraist? Kopwe püsin amanauok o pwal amanauakem!” 40 Nge pwal ewe eman chon föföringau a apwüngü o üreni, “Ifa usun, kosap niuokusiti Kot? A pwüngüla om kopwe mäli ei sokun mäla usun chök i. 41 A fokun pwüng mine ra apwüngükich ren, pun kich sia angei liwinin ach kewe föför. Nge ei mwän esap föri och föför mi mwäl.” 42 Mürin a üra, “Jesus, kose mochen chechemeniei lupwen om kopwe tolong lon mwumw.” 43 Iwe, Jesus a pölüeni, “Enlet, üpwe ürenuk, ikenai kopwe etiei lon Paratis.”
Jesus a mäla
23.44-49
(Mat 27.45-56; Mark 15.33-41; Joh 19.28-30)
44 Ina epwe kulok engol me ruu akkar esap chüen tin nge a rochopwak unusen ewe fanü tori kulok ülüngat. 45 Iwe, ewe chechen mangaku lon imwenfel a kam seni won tori fan pwe a wor ruu kinikin. Eks 26.31-33 46 Mürin Jesus a kökkö fan mwelian mi leüömong, “Semei, üa atolonga ngüni lepoumw.” Wesin an apasa ei a mäla. Kölf 31.5
47 Iwe, lupwen ewe meilapen sounfiu a küna mine a fis, a mwareiti Kot o apasa, “Enlet, ei mwän i eman mwän mi pwüng.” 48 Lupwen ewe mwichen aramas mi chufengen ikenan pwe repwe katol mwökütükütün met a fis ra küna ei, ra pisiri fän mwäriir lon ar letipeta o liwiniti lenier. 49 Nge chokewe meinisin mi sisile Jesus me ekewe fefin mi tapwela mürin Jesus seni Kalilea ra ütä ekis toau ar repwe küna mine a fis. Luk 8.2-3
Jesus a peias
23.50-56
(Mat 27.57-61; Mark 15.42-47; Joh 19.38-42)
50 Iwe, a wor eman mwän itan Josef seni Arimatea eu telinimw lon Jutea. Ätei eman seni ewe mwichen souapwüng, eman mwän mi pwüng o wenechar. 51 Esap tipeeu ngeni mine ra pwüngüpwüng won pwal ar föför. Iwe, a ösüküsükü ewe Mwün Kot. 52 Iwe, Josef a feila ren Pilatus o tüngor somän Jesus. 53 Mürin a angeatiu somän Jesus me won ewe iräpenges, a finiti ngeni eu mangaku mi pwechepwech o peiaseni lon eu peias mi tuw lon achau, esap wor mwo eman somä a nom lon me mwan. 54 Iwe, iei än ekewe chon Juta räninamol o a arapakan ngeni an epwe le popuetä ewe ränin sapat. 55 Iwe, ekewe fefin mi tapwela mürin Jesus seni Kalilea ra eti Josef le feila o nengeni ewe peias, ra pwal nengeni usun ar akona somän Jesus me lon. 56 Mürin ra liwiniti lenier o amolätä löpwokus fän iten ewe somä. Nge lon ewe ränin sapat ra asösö usun mine a mak lon ekewe allük.

23:30: Os 10.8; Pwär 6.16

23:34: Kölf 22.18

23:35: Kölf 22.7

23:36: Kölf 69.21

23:45: Eks 26.31-33

23:46: Kölf 31.5

23:49: Luk 8.2-3