Paipel LUKAS 6
6
Kapas ais usun ewe ränin sapat
6.1-5
(Mat 12.1-8; Mark 2.23-28)
Iwe, a fis, pwe Jesus a fetal lon eu tanipin wiich lon eu ränin sapat. Iwe, nöün kewe chon kaiö ra popuetä fichi umwun uän wiich, ra märätula lon pöür o mongö. Tut 23.25 Ekoch Farisi ra aisini, “Pwota oua föri mine esap pwüng lon allükün ach lamalam lon ränin sapat?”
Iwe, Jesus a pölüeniir, “Ousap mwo aleani mine Tafit a föri lupwen i me chiechian kewe ra echik? A tolong lon imwen Kot o angei ewe pilawa ra eäni asor ngeni Kot, a mongö, a pwal ngeni chiechian kewe. Nge ei a ü ngeni allükün lamalam, pun esap wor eman a tongeni mongö ekei pilawa pwe ekewe chök souasor.” 1.Sam 21.1-6; Lif 24.9 Jesus a pwal apasa, “Nöün Aramas i Sounemenemen ewe ränin sapat.”
Jesus a apöchöküla eman mwän mi mä pöün lon ränin sapat
6.6-11
(Mat 12.9-14; Mark 3.1-6)
Lon pwal eu ränin sapat Jesus a feila lon eu imwen felikis o afalafal. Ikenan a wor eman mwän mi mä pöüifichin. Iwe, ekoch Sensen Allük me Farisi ra kütta eu popun pwe repwe tongeni atipisi Jesus, iei mine ra mamasafichi are epwe apöchöküla ewe mwän lon ewe ränin sapat. Nge Jesus a silei ar ekiek o üreni ewe mwän, “Kopwe ütä o feito ikei mwen ekewe aramas.” Iwe, ewe mwän a ütä mwer meinisin. Mürin Jesus a üreniir, “Ngang üpwe aisinikemi: Met allükün ach we lamalam a mwüt ngenikich sipwe tongeni föri lon ewe ränin sapat? Sipwe föri mine a öch ngeni aramas, are sipwe föri mine a ngau? Sipwe amanaueer, are sipwe amälaar?” 10 Iwe, Jesus a nenengeniir meinisin, mürin a üreni ewe mwän, “Kopwe aitiewu poumw!” Iwe, a aitiewu pöün, iwe, a pöchökülsefäl. 11 Nge ekewe Farisi me Sensen Allük ra fokun song o ra popuetä le pwüngüpwüngfengen lefiler usun mine repwe föri ngeni Jesus.
Jesus a filätä ekewe engol me ruoman chon künö
6.12-16
(Mat 10.1-4; Mark 3.13-19)
12 Lon ena fansoun Jesus a feitä won eu chuk pwe epwe iotek. Iwe, a nonom ikenan o iotek ngeni Kot lon unusen ewe pwin. 13 Lupwen a ränila, a körato nöün kewe chon kaiö o a filätä engol me ruoman me leir, ätekewe a pwal aita ngeniir soukünö: 14 Simon (ätewe Jesus a aita ngeni Petrus) me Andru pwiin we, James me Johannes, Filip me Partolomeus, 15 Mateus me Tomas, James nöün Alfäus me Simon i eman Selot, 16 Jut nöün James me Jut Iskariot, ätewe mi afangamä Jesus. Mat 10.2-4; Föf 1.13
Jesus a afalafal o apöchöküla aramas
6.17-19
(Mat 4.23-25)
17 Lupwen Jesus a feitiu seni won ewe chuk me nöün kewe chon kaiö, a ütä lon eu leni mi sosonöch. Iwe, chomong nöün kewe chon kaiö ra mwicheto ren, pwal eu mwichen aramas mi chomong seni unusen ewe fanü Jutea, seni Jerusalem pwal seni ekewe telinimw Tirus me Siton mi nom aroset. 18 Ra feito pwe repwe rong ngeni än Jesus afalafal, epwe pwal apöchöküleretä seni ar kewe samau. Pwal chokewe mi riaföü ren ngününgau ra feito ren o küna pöchökül. 19 Ekewe aramas meinisin ra sotuni ar repwe atapa Jesus, pun och manaman a towu seni o apöchöküleer meinisin.
Pwapwa me lolilen
6.20-26
(Mat 5.1-12)
20 Iwe, Jesus a nenengeni nöün kewe chon kaiö o apasa,
“Oua feiöch ämi mi wöüngau,
pun oupwe mwüni ewe Mwün Kot.
21 Oua feiöch ämi mi echik lon ei fansoun,
pun oupwe mötüla.
Oua feiöch ämi mi kechü lon ei fansoun,
pun oupwe fokun pwapwa.
22 “Oua feiöch are aramas ra oputakemi o likitikemi, are ra aitengauakemi o kapasingau usumi pokiten oua lükü Nöün Aramas. 1.Pet 4.14 23 Oupwe pwapwa are a fis ei sokun lapalap ngenikemi, oupwe mwetemwet fän pwapwa, pun liwinimi mi watte epwe iseis lon läng fän itemi. Pun ar kewe lewo ra fen föri ekei sokun föför ngeni ekewe soufos. 2.Kron 36.16; Föf 7.52
24 Nge feiengauemi ämi mi pisekisek lon ei fansoun,
pun oua fen nom lon manau mi mecheres.
25 Feiengauemi ämi mi mötüla lon ei fansoun,
pun oupwe echik.
Feiengauemi ämi mi pwapwa lon ei fansoun,
pun oupwe letipeta o kechü.
26 Feiengauemi are aramas meinisin ra kapasöch usumi, pun ar kewe lewo ra fen eäni ei sokun kapas ren ekewe soufos chofona.
Oupwe echeni chon oputakemi
6.27-36
(Mat 5.38-48; 7.12a)
27 “Nge üpwe ürenikemi ämi mi aüselingaei: Oupwe echeni chon pölüenikemi, oupwe föföröch ngeni chokewe mi oputakemi. 28 Oupwe afeiöchü chokewe mi ottekikemi o iotek fän iten chokewe mi föföringau ngenikemi. 29 Are eman a pösapek, kopwe pwal akulu ngeni ewe epek. Are eman a angei üfom sekit, kopwe pwal mwüt ngeni üfom söch. 30 Are eman a tüngorek och mettoch, kopwe chök ngeni, nge are eman a angei och pisekum, kosap aissefäl fan pöchökül. 31 Oupwe föri ngeni aramas usun chök mine oua mochen repwe föri ngenikemi. Mat 7.12
32 Are oua chök tongei ekewe aramas mi tongekemi, met popun ämi oupwe angei och feiöch? Ekewe mwo chon tipis ra pwal tongei chokewe mi tongeer. 33 Nge are oua chök föföröch ngeni chokewe mi föföröch ngenikemi, met popun ämi oupwe angei och feiöch? Ekewe mwo chon tipis ra föri iei usun. 34 Are oua chök mwütätä pisekimi ngeni chokewe oua apilükülükü pwe repwe aliwinisefäli ngenikemi, met popun ämi oupwe angei och feiöch? Ekewe mwo chon tipis ra mwütätä pisekir ngeni chon tipis pwe repwe angesefäli won ükükün met ra fangala. 35 Nge ämi oupwe echeni chon oputakemi o föföröch ngeniir. Oupwe mwütätä pisekimi ngeniir, nge ousap ekiekin angesefäli. Mürin oupwe angei liwinimi mi watte o wiliti Nöün Kot ewe mi Unusen Tekia. Pun Kot a kirikiröch ngeni chokewe resap sile kilisou, pwal ngeni ekewe aramasangau. 36 Oupwe eäni ümöümöch usun chök Sememi a eäni ümöümöch.
Apwüngü Aramas
6.37-42
(Mat 7.1-5)
37 “Ousap apwüngü aramas, pwe Kot esap apwüngükemi. Ousap atipisi aramas, pwe Kot esap atipisikemi. Oupwe amusala än eman aramas tipis, pun Kot epwe pwal amusala ämi tipis. 38 Oupwe fangafangöch ngeni aramas, pun Kot epwe fangafangöch ngenikemi. Ewer, oupwe angei eu aükük mi unusöch, mi itelong o chachelong o säsewu, epwe urourela me le pöümi. Pun ewe chök aükük oua aea le aükük ngeni aramas, Kot epwe pwal aea ngenikemi.”
39 Iwe, Jesus a pwal apworausa ngeniir eu pworausen awewe: “Epwe tufich än eman chon chun epwe emweni eman mi chun? Ifa usun, resap turulong me ruoman lon eu pwang? Mat 15.14 40 Eman chon sukul esap lap seni nöün sense, nge eman mi awesöchüela an sukul epwe wewe ngeni nöün sense. Mat 10.24; Joh 13.16; 15.20
41 Pwota ka küna ewe kükün pipi mi nom lon mesen pwiüm, nge kosap püsin mefi ewe irä lon mesom? 42 Epwe ifa usun om kopwe tongeni üreni pwiüm, ‘Pwii kopwe mwüt ngeniei ai üpwe uwawu ewe kükün pipi lon mesom’, nge püsin en kosap küna ewe irä mi nom lon mesom? En eman chon likatuputup! Kopwe akomwen uwawu ewe irä mi nom lon mesom, iwe, mürin kopwe tongeni künafichi om kopwe uwawu ewe kükün pipi seni lon mesen pwiüm.
Efoch irä me uan
6.43-45
(Mat 7.16-20; 12.33-35)
43 “Efoch irä mi mürina esap uani ua mi ngau, nge efoch irä mi ngau esap uani ua mi mürina. 44 Pun irä meinisin ra sil ren uar. Kosap tongeni kini föün apel seni ewe irä lantana, kosap pwal kini föün kurukur seni ewe irä acharong. Mat 12.33 45 Eman aramas mürina epwe chök atowu mettoch mi mürina seni letipan, nge eman aramasangau epwe chök atowu mettoch mi ngau. Pun eman aramas epwe chök apasawu met mi nom lon letipan. Mat 12.34
Ekewe ruoman chon kaü imw
6.46-49
(Mat 7.24-27)
46 “Pwota oua aita ngeniei, ‘Samol, samol,’ nge ousap föri mine üa apasa ngenikemi? Mal 1.6; Mat 7.21 47 Ika eman epwe feito rei o rongorong ai kewe kapas o apwönüretä, üpwe pwäri ngenikemi met i a wewe ngeni: 48 A wewe ngeni eman mwän a aüetä imwan, a tuw alololetiu o föri ewe longolong won achau. Iwe, lupwen ewe chanpupu a puwu o puiti ewe imw, ewe imw esap tongeni mächüngüchüng, pun a pöchökül. 49 Iwe, ika eman epwe rongorong ai kewe kapas nge esap apwönüretä, a wewe ngeni eman mwän mi aüetä imwan won pwül, nge esap wor longolongun. Iwe, lupwen ewe chanpupu a puiti ewe imw, a müttir turula, nge talan ewe imw a fokun watte.”

6:1: Tut 23.25

6:4: 1.Sam 21.1-6; Lif 24.9

6:16: Mat 10.2-4; Föf 1.13

6:22: 1.Pet 4.14

6:23: 2.Kron 36.16; Föf 7.52

6:31: Mat 7.12

6:39: Mat 15.14

6:40: Mat 10.24; Joh 13.16; 15.20

6:44: Mat 12.33

6:45: Mat 12.34

6:46: Mal 1.6; Mat 7.21